perjantai 25. marraskuuta 2011

Haaste: 8 asiaa minusta

Haaste hyväksytty: 8 asiaa minusta

Säännöt:

- Minun pitää kiittää henkilöä jolta sain haasteen
- Kiitos Mariel

-  Haaste pitäisi myös jakaa eteenpäin kahdeksalle blogin pitäjälle, sitä en kuitenkaan voi tehdä koska en tunne muita blogikirjoittajia ainakaan vielä. :(

Tässä siis 8 seikkaa minusta:


1. En syö sipulia!
- En vaan yksinkertaisesti pidä sen mausta enkä koostumuksesta.




2. Pelkään hämähäkkejä
- Iiikkk..

3. Pidän ruoanlaitosta
- Hyvä ruoka, parempi mieli.

4. Pelaan Minecraftia
- minecraft.net

5. Rakastan takkatulta
- Ihana tuoksu ja rauhoittava ritinä


6. Nautin kalastuksesta
- Suurinta saalista en viitsi paljastaa kun et kuitenkaan usko

7. Inhoan piikkejä
- Aiiiiii
8. Minulla ei ole hampaissa yhtään reikää
- Röntgenkuva pääkallostani

tiistai 22. marraskuuta 2011

Kalenteri sekaisin

Sainpahan taas aiheen kirjoittaa lisää, minulla on nimittäin kalenteri sekaisin... TAAS.
Vatut tänään mitään teatteria ole vaan vasta torstaina!?!
Linkkasin siis tuttuun tyyliin edellisenkin kirjoitukseni facebookiin ja hetken päästä ohjaaja ilmoitti kauniisti että sinä olet lukenut harkkakalenterisi väärin.
Päälle vielä kysyi että onko sulla sellaista. Touché

Että näin meillä tällä kertaa..

Maa kutsuu...

Houston we had a problem..

Muutaman vuorokauden painittuani funssan kanssa olen taas takaisin suht terveen kirjoissa.
Kahden vuorokauden istunto vessassa otti kyllä yllättävän koville, eikä se kyllä ollut mitään lasten katseltavaa.
Tänään olisi taas teatteripäivä. Aina se on vaan yhtä jännittävää. Joka kerta on tullut uusia asioita vastaan.
Viimeeksi löysin itseni esittämässä pikku kakkosta ruotsin kielellä vaikka en edes puhu ruotsia.
Mihin sitä tänään mahtaa joutua?

perjantai 18. marraskuuta 2011

Toipilas

Nyt sitten juostaan vessassa ja kuumemittarin elohopea kipusi yli 37 tänään ei ole teatterille asiaa vaikka halu olisi kova..
Pitää opetella vuorosanoja siihen malliin että alkaa sanat löytyä tuolta muistin syövereistä.
Päässä surisee ja on hontelo olo.. kai tämä on tavallista flussaa.
Alkoholia en ole juonut, mutta tuntuu ihan siltä kun olisin kännissä..

Pitää levätä viikonlopun yli jos vaikka olisi iskussa ensi-viikolla :-)

Kävelyharjoituksia

Iltojen iltaa..

Raotetaan salamyhkäisyyden verhoa nyt hieman ja raportoidaan tarkemmin tuosta salaperäisestä harjoituskerrasta.
Sain siis aamulla puhelimeen tekstiviestin jossa ilmoitettiin että illaksi harjoituksiin pitää pukeutua kävelykenkiin sekä farkkuihin.

Sinänsä jo ihmeellinen pyyntö koska teatterilla on yleensä rento meininki, eikä se ole niin olellista mitä päällensä laittaa. Joutuvathan sitä jotkut jopa riisumaan itsensä alasti kultuurin merkeissä, mutta taiteen puolesta on luonnollisesti annettava kaikkensa.

Joka tapauksessa minulla alkoi näiden salaperäisten kysymysten ja vaatetustoiveiden jälkeen epäilys herätä, että jotain eriskummallista saattaa tapahtua.
Lähdin kuitenkin teatterille autuaan tietämättömänä tuosta kaikesta, taksilla ja käsikirjoitus kainalossa niinkuin kunnon taiteilijan kuuluukin.
Perille päästyäni rakas ohjaajamme meni jututtamaan minua kuljettanutta taksikuskia ja taksi ei tuttuun tapaan poistunutkaan paikalta vaan jäi mystisen näköisesti odottelemaan pihalle.

Hetken palloiltua pihamaalla, siis kirjaimellisesti palloiltiin :-) alkoi väki olla kasassa ja siinä sitten ihmeteltiin että miksei siirrytä sisätiloihin?
Siinä samassa tulikin taksikuski sanomaan minulle että jatketaan me matkaa minut oli kuulemma irtisanottu koko porukasta, tätä tietenkään en uskonut varsinkin kun kuski epähuomiossa ilmoitti että vie minut kotiin ja kääntyi väärään suuntaan.

Matka jatkui turun kaupunginteatterille jossa odotti iloinen yllätys:
Läpihullu farssi teatterin maailmasta - Tilanne päällään

Aivan hulvaton komedia joka varmasti saa vatsasi kipeytymään, siinä sitten kikatat vääränä vesi silmissä ja toivot että saisit välillä hengittää.. Mitä vielä juuri kun luulet että nauru loppuu niin repeät uudestaan vielä hullunpaan hekotuskohtakseen.
Menkää ihmiset ihmeessä katsomaan, lisätietoa löytyy yllä olevasta linkistä.

Tuntuvat ihan mukavilta nämä teatterin kävelyharjoitukset, saisi olla vaikka useamminkin.

torstai 17. marraskuuta 2011

Elämä on taynnä yllätyksiä

Jahas..

Pystyssä taas hyvin nukutun yön jälkeen vaikka menikin hieman myöhäiseksi. Valmomisesta huolimatta pirteänä kuin peipponen odottelen illan teatteriharjoituksia.
Salaperäisyyden varjo leijuu kuitenkin tämän harjoituskerran yllä, nimittäin ohjaajamme heittäytyi varsin uteliaaksi kyselemällä varsin omituisia kysymyksiä.
Nyt en todellakaan tiedä mitä tuleman pitää. ;)

Raportoin ehkä asiasta myöhemmin jos teksti on painokelpoista, tämäkään asia ei nimittäin ole ollenkaan itsestäänselvyys.

Pitääkäähän peukkuja ettei minua olla nyt ihan kuitenkaan suden suuhun viemässä.

Keittöstä alkaa tulvia aika herkullinen broilerin touksu. Vaikuttaa siltä että ruoka on siis kohta valmistumassa.
Veilä kun saa kaikki nälkäiset suut pöytään niin pääsee syömään.

Ainiin.. kuten oheisesta kuvasta huomaatte niin voin todeta että matkailu avartaa..

Täällä sitä kukutaan edelleen..

Kehuskelin tuossa muutama tunti takaperin meneväni nukkumaan ja mitä vielä?
Täällä kirjoittelen edelleen ja aamulla pitäisi kuitenkin nousta ylös.

Mitenkähän tästä nyt sitten irtaantuu ja saa revittyä itsensä tuonne makuuasentoon?
Ei kuulu vastausta vaikka kuinka yritän kysellä ja kohta täällä on kaikki hereillä jos jatkan tätä kovaäänistä monologia.

Kellokin kolahtaa kohta kolme.
Yritän nyt hiljentyä ja painua sinne yöpuulle.

Huomenna uusi päivä ja uudet kujeet :)

Tästä se kaikki alkoi

Eräänä pimeänä marraskuun yönä klo. 0:52 istuin koneella ja huomasin kirjoittavani blogia pilkkopimeässä taustavalaistulla näppäimistöllä,
Kaikkea sitä ihminen touhuaakin keskellä yötä vaikka muut ovat jo unten mailla.
Naapurikin varmaan kuulee halutessaan näppäimistön kolinan, on tämä kerrostalo niin surkeasti äänieristetty.

Mitäs täältä löytyy sitten jatkossa?
Jaa-a sitä ei tiedä kukaan, varmaan aika pitkäklle ihan fiiliksen mukaan tulee tekstiä vähän riippuu miten aktiivisesti jaksan näpytellä.
Ilman muuta kannattaa siis seurata, nimittäin elän tällä hetkellä sen verran vaiherikasta elämää että eiköhän siitä irtoa rivi jos toinenkin. :-)
Nyt lienee kuitenkin viisainta lopettaa tämä ensimmäinen vuodatukseni ja suunnata kohti höyhensaaria että pääsee ylös myös huomenna.