lauantai 31. joulukuuta 2011

Hyvää uutta vuotta 2012

Oikein railakasta uutta vuotta kaikille 2012!!
Älkää tehkö turhia uuden vuoden lupauksia kun ette kuitenkaan pysty niitä lunastamaan.
Ei elämäntapamuutoksiin mitään uutta vuotta tarvita, siihen sopii mikä päivä vuodesta tahansa.

Muistakaa että mikään asia ei ole niin hyvin etteikö sitä voisi tehdä paremmin.

Tämä vuosi on blogin osalta pulkassa. Ensi vuosi onkin sitten taruakin himeellisempää, sen uskallan luvata jo nyt.

P.S. Hyvää Silvon päivää.
Kiitos että olette jaksaneet lukea.

lauantai 24. joulukuuta 2011

Hyvää joulua

Sydämet sykkivät rakkauden kieltä,koti  on tulvillaan jouluista mieltä.
Lumi  maan sulkee luoden taikaa,
aatos jo kulkee, kohti joulun aikaa.

Joulun maut ja tuoksut,
viimein unohtuvat juoksut.
Rauhassa joulua viettää saa
myös eläimet ja äiti maa.
Kaunis olkoon kaikkien joulu,
unohtukoon melu ja touhu.

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Hyvää ruokahalua

"Hauskin" minulle koskaan tapahtunut juttu. Muutama kuukausi sitten päätettiin vaimon kanssa mennä Turussa pizzeria Raxiin syömään. Jonotettiin kassalla, maksettiin ja haettiin paikat ja alettiin mättämään safkaa naamariin. Niille jotka eivät tiedä, RAX on tämmöinen "all-you-can-eat" ravintola eli yhdellä kertamaksulla saat syödä ja juoda niin paljon ja niin kauan kuin haluat.

Olin sitten jo viidettä lautasellista pizzaa ja pastaa ja kanansiipiä kiskomassa sisuksiini ja alkoi maha olemaan TODELLA täynnä - ehkä liiankin. Noh, minulla oli koko päivän ollut hiukan ilmavaivoja, ja nyt alkoi taas mahassa kiertää ja tuntui niin hirveä paine että oli vaikeuksia hengittää.. ja samalla peräpäässä paine kasvoi.

No, ajattelin tietenkin että se on vain kaasua ja voin siinä huomaamatta päästää pihalle pienissä erissä ilman sen kummempaa hässäkkää.. mutta ikävä kyllä asia ei ollut niin. Tajusin että minulla oli räjähtämispisteessä oleva ripuli. Joten nousin pöydästä ja lähdin vessaan. Siinä vaiheessa kun pääsin perille ja olin lukinnut paskahuussin oven, paine anaalissa oli jo noussut jo suorastaan raamatullisiin mittoihin. Aloitin "liikkeen" suorittamisen.

Tiedoksi niille naisille jotka lukevat tätä: Selitän pikaisesti mikä "liike" on. Miehet jostain syystä tietävät mitä heidän suolistonsa puuhaa minä tahansa hetkenä.. ja kun tulee tyhjennyksen hetki, alkaa ennalta määrätty fysiologisten tapahtumien sarja jota ei voi keskeyttää missään olosuhteissa. Tässä "liikkeessä" yhtä aikaa lähestytään vessaa, käännetään ruumiin takapäätä kohti WC-pönttöä, tartutaan sormilla housujen vyötäröön vetäen housuja alaspäin samalla kun aletaan kumartua istuma-asentoon. Kaiken kaikkiaan se on hyvinkin sujuva liikesarja joka - oikein tehtynä johtaa virheettömään paskantamiseen sekunnilleen sillä hetkellä kun perse on mukavasti asettuneena WC: n istuimelle.

No, olin noin puolessa välissä "liikettä", kun satuin katsomaan lattialle ja huomasin läjän oksennusta kopin nurkassa. Normaalisti tuollainen ei olisi pahemmin haitannut, mutta olin syönyt niin tajuttomasti ja paine suolistossa ja koko vatsan alueella oli niin kestämätön että koin minulle varsin harvinaisen yökkäys- refleksin. Ja kun tuo refleksi alkoi, yhdistettynä vatsassa vallinneeseen turvotukseen, neljä lautasellista pizzaa ja pastaa alkoi nousta ylös uusintaotteluun.

Seuraavaksi asiat etenivät niin nopeasti että tarkka tapahtumien kulku on hiukan epäselvää, mutta yritän konstruoida ne parhaani mukaan. Tuona hetkenä kun yrjöt alkoivat tulvia suuhun, huomioni tietenkin hetkellisesti siirtyi pois takapään tapahtumista. Eli pysäytyskuvana: Olin puoliksi kumartuneena paskalle, housut polvissa, ruokatorvi ja suu täynnä oksennusta.

Useimmathan tietävät että yrjöäminen vie keskittymisen paskantamiselta, aivan sama mitä peräpäästä olisi tulossa pihalle. se on ilmeisesti joku evoluutioon liittyvä juttu. Paskantaminenhan ei voi tappaa, mutta yrjöäminen vaatii täyden huomion jotta ei tule vetäneeksi tavaraa keuhkoputkiin ja mahdollisesti tukehdu kuoliaaksi. Joten huomioni siirtyi... ja sillä samalla sekunnilla, perseeni räjähti kuin varpusparvi. Jonkinlainen hieman kovempi "tulppa" paksua mutamaista paskaa ja sen perässä rasvaista ripulia alkoi lentää takapäästäni.

Ahaa, mutta muistakaa - olin vasta puolessa välissä pytyllä siinä vaiheessa. Ripuliaalto oli niin voimakas, ja osui ilmeisesti sellaisessa kulmassa pystyssä olevan WC-kannen kaarteeseen, että se "kimposi" kannesta ja roiskui ympäri seiniä. Osa paskasta levisi tietenkin istuimelle jonka päälle samassa istuuduin.

No, takaisin oksennukseen. Eli samalla kun ripulit olivat tulleet, yrjö teki edelleen tuloaan. Siinä vaiheessa kun olin lysähtänyt istumaan pöntölle, suu oli täyttynyt vastasyödyllä pizzalla. OK, mitä ihmisruumis yleensä tekee vaistomaisesti kun oksentaa? Kumartuu. Joten kumarruin. Mutta istuin edelleen pytyllä, joten kumartuminen aiheutti sen että pääni painui polvieni väliin, suoraan housujeni yläpuolelle. Ainiin, en tainnutkaan mainita että jalassani ei ollutkaan ihan tavalliset housut, vaan elastiset pyöräilyhousut.

Yhdellä pitkällä yökkäyksellä, semmoinen kilon verran pizzaa, pastaa, pari-kolme kokista ja pizza-taikinasta tehtyä sämpylää lensivät housuihini.. sisäpuolelle... eikä ulospääsyä lahkeista. Seuraavan muutamaan sekuntiin sisältyi kourallinen pieruja, pari paskapökälettä - ja tapahtuma oli ohi. Ja siinä istuin pöntöllä housut täynnä oksennusta, selkä ripulissa joka oli kimmonnut kannesta, roiskunut kolmelle kaakeliseinälle parin metrin korkeuteen.. riittävällä voimalla jotta oli vielä satanut takaisin selkääni niin että paita oli ripulipisaroita täynnä.

Ja perkele, siellä ei ollut edes vessapaperia. En enää voinut muuta kuin nauraa. Kuulostin varmaan täysin mielipuolelta sille tyypille joka samalla tuli vessaan. Hän kysyi kopin ulkopuolelta että "onko kaikki kunnossa" kun nauroin niin hysteerisesti että sitä ei varmaan erottanut itkusta.. mutta rauhoituin sen verran että sain pyydettyä häntä hakemaan henkilökunnan paikalle, ja tuomaan vessapaperia. Kun sitten joku työntekijä tuli sisään, hän toi mukanaan paperia, mutta ei varmaankaan ollut valmistautunut siihen mitä tapahtui seuraavaksi. Sanoin vain että en edes aio yrittää selittää mitä täällä kopissa on tapahtunut, mutta tarvitsisin useita märkiä pyyhkeitä, ja vaimoni tänne auttamaan. Sanoin hänelle missä istuimme ja hän lähti hakemaan.

Tyyppi varmaan kuvitteli että olin kussut housuuni tai jotain muuta harmitonta. Minuuttia myöhemmin vaimoni tuli vessaan ja kuullosti huolestuneelta. Selitin hänelle (edelleen pidättäen nauruani) että oli sattunut pieni vahinko ja tarvitsin apua. Tietäen että minulla oli joskus aikoinaan käynyt pari "läheltä piti" -tilannetta, hän varmaan oletti että olin kakkinut hiukan housuilleni ja että hänen pitäisi hakea auto jotta pääsemme samantien lähtemään. Kunnes pyysin häntä, hän ei varmaan olisi osannut arvata että joutuu hakemaan lähimmästä kaupasta minulle uudet alusvaatteet, uudet sukat, uudet housut, uuden paidan, ja tuossa vaiheessa lahkeet olivat jo sen verran vuotaneet että myös uudet lenkkarit. Hän alkoi itsekin nauraa kun minä edelleen nauroin, ja kysyi että mitä oikein on tapahtunut.. ja lupasin kertoa myöhemmin, nyt vain piti hoitaa vauriopuoli kuntoon. Hän lähti.

Ravintolapäällikkö tuli sitten puolentusinan märän pyyhkeen kanssa, ja muutaman kuivankin. Pyysin häntä tuomaan myös mopin ja ämpärin, mihin sain vastauksen että he kyllä hoitaisivat siivouksen jos jotain tarvitsee siivota. Paljastamatta mitään likaisia yksityiskohtia, selvitin hänelle, että se mitä täällä kopissa tapahtui menisi sen verran jokaisen ymmärryksen yli että en odottaisi kenenkään joutuvan siihen koskemaan. Sillä hetkellä kaveri vissiin ymmärsi tilanteenvakavuuden ja meni jopa niin pitkälle että toi paikalle vesiletkun. Onneksi vessoissa nykyään on melkein aina lattiakaivo, varsinkin kaupallisissa, jolloin paikan siivoaminen on helppoa. Aloin sitten putsaamaan itseäni märillä pyyhkeillä.

Kun olin siivousurakan loppupuolella, vaimoni tuli takaisin uusien vaatteiden kanssa ja ojensi ne WC-koppiin, jossa sitten survoin sottaiset kuteet vaatteiden mukana tulleeseen muovipussiin ja annoin sen vaimolle. Siistin vielä itseäni ja laitoin uudet vaatteet päälle, edelleen jumissa WC-kopissa sillä ajattelin että se tästä vielä puuttuisi jos joku näkisi minut strippaamassa. Lopuksi vielä huuhtelin vesiletkulla koko WC-kopin ylhäältä alas ja kohti keskellä sijaitsevaa lattiakaivoa. Ajattelin vielä mennä kiittämään ravintolapäällikköä, mutta kun kävelin ulos, kolme ravintolan työntekijää seisoi siinä rivissä ja antoi aplodit. Aloin jälleen nauraa niin voimakkaasti että pelkäsin heittäväni taas laatat, mutta onnisuin häippäsemään ovesta ulos ja kadulle autolle jossa vaimoni jo odotti.

Että näin! Suosittelisin edelleen RAXissa käyntiä, heillä on varsin mukava henkilökunta!

lauantai 17. joulukuuta 2011

Tähti on syttynyt

Joulutähti on syttynyt meidänkin ikkunaamme.
Hyvää ja rauhallista joulunaikaa kaikille, ja muistakaa että ei saa syödä liikaa.
Ruokaa on vielä joulun jälkeenkin, ei tarvitse ahmia kuin viimeistä päivää.

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Ensilumi saapui

Ensilumi saapui maahan tänä vuonna turussa joulukuun 5.2011
Olen kyllä sitä mieltä että kymmenen vuoden kuluttua talvi on täällä etelässä pelkkä muisto vain.
Itselleni tuo kelpaa kyllä, en minä niin hirveästi pakkasesta ja luikkaasta välitä.
Tässä vielä muutama kuva ensilumesta.



tiistai 6. joulukuuta 2011

Hyvää itsenäisyyspäivää

Senaatin julistus siinä muodossa, kun se julkaistiin kansan tietoon 5. joulukuuta
Suomen itsenäisyysjulistus 4. joulukuuta 1917

Suomen Kansalle.
Suomen Eduskunnan istunnossa tänä päivänä on Suomen Senaatti puheenjohtajansa kautta antanut Eduskunnan käsiteltäväksi m.m. ehdotuksen uudeksi hallitusmuodoksi Suomelle. Antaessaan tämän esityksen Eduskunnalle on Senaatin puheenjohtaja Senaatin puolesta lausunut:
Suomen Eduskunta on 15 päivänä viime marraskuuta, nojaten maan Hallitusmuodon 38 §:ään, julistautunut korkeimman valtiovallan haltijaksi sekä sittemmin asettanut maalle hallituksen, joka tärkeimmäksi tehtäväkseen on ottanut Suomen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamisen ja turvaamisen. Tämän kautta on Suomen kansa ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä, ja nykyiset olot sekä oikeuttavat että velvoittavat sen siihen. Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tehtäväänsä muuten kuin täysin vapaana. Vuosisatainen vapaudenkaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana.

Tämän päämäärän saavuttamiseksi tarvitaan lähinnä eräitä toimenpiteitä Eduskunnan puolelta. Suomen voimassaoleva Hallitusmuoto, joka on nykyisiin oloihin soveltumaton, vaatii täydellistä uusimista, ja siitä syystä hallitus nyt on Eduskunnan käsiteltäväksi antanut ehdotuksen Suomen hallitusmuodoksi, ehdotuksen, joka on rakennettu sille perusteelle, että Suomi on oleva riippumaton tasavalta. Katsoen siihen, että uuden hallitusmuodon pääperusteet on saatava viipymättä voimaan, on Hallitus samalla antanut esityksen perustuslain säännöksiksi tästä asiasta sekä eräitä muitakin lakiehdotuksia, jotka tarkoittavat tyydyttää kipeimmät uudistustarpeet ennen uuden hallitusmuodon aikaansaamista.
Sama päämäärä vaatii myös toimenpiteitä Hallituksen puolelta. Hallitus on kääntyvä toisten valtojen puoleen saadakseen maamme valtiollisen itsenäisyyden kansainvälisesti tunnustetuksi. Tämä on erityisesti nykyhetkellä sitä välttämättömämpää, kun maan täydellisestä eristäytymisestä aiheutunut vakava asema, nälänhätä ja työttömyys pakottavat Hallitusta asettumaan suoranaisiin väleihin ulkovaltojen kanssa, joiden kiireellinen apu elintarpeiden ja teollisuutta varten välttämättömien tavarain maahantuomiseksi on meidän ainoa pelastuksemme uhkaavasta nälänhädästä ja teollisuuden pysähtymisestä.
Venäjän kansa on, kukistettuansa tsaarinvallan, useampia kertoja ilmoittanut aikovansa suoda Suomen kansalle sen vuosisataiseen sivistyskehitykseen perustuvan oikeuden omien kohtaloittensa määräämiseen. Ja laajalti yli sodan kaikkien kauhujen on kaikunut ääni, että yhtenä nykyisen maailmansodan tärkeimmistä päämääristä on oleva, ettei yhtäkään kansaa ole vastoin tahtoansa pakotettava olemaan toisesta riippuvaisena. Suomen kansa uskoo, että vapaa Venäjän kansa ja sen perustava kansalliskokous eivät tahdo estää Suomen pyrkimystä astua vapaiden ja riippumattomien kansojen joukkoon. Ja Suomen kansa rohkenee samalla toivoa maailman muiden kansojen tunnustavan, että Suomen kansa riippumattomana ja vapaana parhaiten voi työskennellä sen tehtävän toteuttamiseksi, jonka suorittamiselle se toivoo ansaitsevansa itsenäisen sijan maailman sivistyskansojen joukossa.
Samalla kuin Hallitus on tahtonut saattaa nämä sanat kaikkien Suomen kansalaisten tietoon, kääntyy Hallitus kansalaisten, sekä yksityisten että viranomaisten puoleen, hartaasti kehoittaen kutakin kohdastansa, järkähtämättömästi noudattamalla järjestystä ja täyttämällä isänmaallisen velvollisuutensa, ponnistamaan kaikki voimansa kansakunnan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi tänä ajankohtana, jota tärkeämpää ja ratkaisevampaa ei tähän asti ole Suomen kansan elämässä ollut. Helsingissä, 4 päivänä joulukuuta 1917.
Suomen Senaatti:
P. E. Svinhufvud.E. N. Setälä.
Kyösti Kallio.Jalmar Castrén.
Onni Talas.Arthur Castrén.
Heikki Renvall.Juhani Arajärvi.
Alexander Frey.E. Y. Pehkonen.
O. W. Louhivuori.
A. E. Rautavaara.

Lähde: Wikipedia

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Teoria joulupukista

Ei ole oikein ollut mitään kirjoitettavaa muutaan päivään, mutta yritetään nyt jotakin tänne rustata.
Kalenteri heilahti joulukuun puolelle, ikkunasta kun katsoo ulos niin ei kyllä siltä näytä ainakaan täällä etelässä.
Onneksi joulu on vaan kerran vuodessa, juhannus sentään joka vuosi.

Joulu kuitenkin tulla jolkottaa niin tässä pieni teoria teille joulupukista:

1) Tietoomme ei ole tullut lentävää porolajia. 300 000 eläinlajia on tässä vaiheessa tutkimatta (suurin osa näistä on hyönteisiä). Ei ole täysin mahdotonta että Joulupukin lentävät porot ovat tosiaan olemassa.

2) Maailmassa on noin 2 miljardia lasta (alle 18-vuotiasta), mutta koska Joulupukin toimialueeseen ei kuulu muslimit, hindut, juutalaiset ja buddhalaiset, Joulupukki joutuu vierailemaan vain noin 15% maailman lapsista (378 miljoonaa). Koska taloudessa on keskimäärin 3.5 lasta, Joulupukki joutuu vierailemaan 108 miljoonassa kodissa. (Olettaen että jokaisessa perheessä on vähintään yksi kiltti lapsi)

3) Joulupukilla on 31 tuntia aikaa työskennellä, ottaen huomioon eri aikavyöhykkeet sekä maapallon pyörimisliikkeen, olettaen että hän matkustaa loogisesti idästä länteen. Pikaisen laskutoimituksen tuloksena huomaamme, että Joulupukille tulee 967,7 vierailua sekunnissa. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisessa talossa on joulupukilla aikaa noin 1/1000 sekuntia parkkeerata, hypätä alas reestä, jakaa lahjat, juosta takaisin rekeen ja matkustaa seuraavaan taloon.


4) Ottaen huomioon että nämä 108 miljoonaa pysähdystä ovat jakautuneet tasaisesti ympäri maapallon ja kahden talon välinen matka on keskimäärin noin 1.3 kilometriä, kokonaismatkaksi tulee noin 140 miljoonaa kilometriä. Tämä tarkoittaa sitä, että Joulupukin reki kulkee noin 1040 kilometrin sekuntinopeutta, 12 500-kertaisella äänennopeudella. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että normaali poro kulkee nopeimmillaan noin 25km/h.

5) Reen paino on toinen mielenkiintoinen tutkimuskohde. Olettaen että jokainen lapsi saa vain keskikokoisen Lego-paketin (500g), reki painaa 189 000 000 kg, lisäksi tulee ottaa huomioon Joulupukki, joka on usein kuvattu reilusti ylipainoiseksi. Maalla normaali poro voi vetää korkeintaan noin 140 kiloa. Vaikka olettaisimme että lentävä poro (kts. kohta #1) voisi vetää KYMMENKERTAISEN määrän verrattuna normaaliin, reen vetämiseen ei riitä kahdeksan, eikä edes yhdeksän poroa. Tarvitsemme 135 000 poroa. Tämä nostaa massan, ottamatta huomioon kelkan painoa, 210 000 000 kiloon.

6) 210 000 000 kg matkustaen 1040 km/s saa aikaan mahtavan ilmanvastuksen. Tämä saa porot lämpiämään samaan tapaan kuin avaruusaluksen sen palatessaan maan ilmakehään. Porojen etummainen pari kuluttaa 14.3 KVANTIMILJOONAA joulea / sekunti / poro. Lyhyessä ajassa porot syttyvät liekkeihin saaden aikaan ketjureaktion, joka johtaa kaikkien porojen räjähtämiseen. Koko porolauma höyrystyy 1/4260 sekunnissa. Joulupukki kohtaa samalla 17 500-kertaisen painovoiman. 120-kiloinen Joulupukki painautuu reen takaosaan 1 959 016 kilon voimalla.

Tutkimuksissani tulin siihen lopputulokseen, että jos Joulupukki jakoi lahjat viime jouluaattona - hän on nyt kuollut. Toinen vaihtoehto on se, että Joulupukki on huijausta (mikä on tosin todella epätodennäköistä, maailmasta löytyy niin paljon todistajia jotka todistavat nähneensä Joulupukin säännöllisesti vähintään kerran vuodessa).

perjantai 25. marraskuuta 2011

Haaste: 8 asiaa minusta

Haaste hyväksytty: 8 asiaa minusta

Säännöt:

- Minun pitää kiittää henkilöä jolta sain haasteen
- Kiitos Mariel

-  Haaste pitäisi myös jakaa eteenpäin kahdeksalle blogin pitäjälle, sitä en kuitenkaan voi tehdä koska en tunne muita blogikirjoittajia ainakaan vielä. :(

Tässä siis 8 seikkaa minusta:


1. En syö sipulia!
- En vaan yksinkertaisesti pidä sen mausta enkä koostumuksesta.




2. Pelkään hämähäkkejä
- Iiikkk..

3. Pidän ruoanlaitosta
- Hyvä ruoka, parempi mieli.

4. Pelaan Minecraftia
- minecraft.net

5. Rakastan takkatulta
- Ihana tuoksu ja rauhoittava ritinä


6. Nautin kalastuksesta
- Suurinta saalista en viitsi paljastaa kun et kuitenkaan usko

7. Inhoan piikkejä
- Aiiiiii
8. Minulla ei ole hampaissa yhtään reikää
- Röntgenkuva pääkallostani

tiistai 22. marraskuuta 2011

Kalenteri sekaisin

Sainpahan taas aiheen kirjoittaa lisää, minulla on nimittäin kalenteri sekaisin... TAAS.
Vatut tänään mitään teatteria ole vaan vasta torstaina!?!
Linkkasin siis tuttuun tyyliin edellisenkin kirjoitukseni facebookiin ja hetken päästä ohjaaja ilmoitti kauniisti että sinä olet lukenut harkkakalenterisi väärin.
Päälle vielä kysyi että onko sulla sellaista. Touché

Että näin meillä tällä kertaa..

Maa kutsuu...

Houston we had a problem..

Muutaman vuorokauden painittuani funssan kanssa olen taas takaisin suht terveen kirjoissa.
Kahden vuorokauden istunto vessassa otti kyllä yllättävän koville, eikä se kyllä ollut mitään lasten katseltavaa.
Tänään olisi taas teatteripäivä. Aina se on vaan yhtä jännittävää. Joka kerta on tullut uusia asioita vastaan.
Viimeeksi löysin itseni esittämässä pikku kakkosta ruotsin kielellä vaikka en edes puhu ruotsia.
Mihin sitä tänään mahtaa joutua?

perjantai 18. marraskuuta 2011

Toipilas

Nyt sitten juostaan vessassa ja kuumemittarin elohopea kipusi yli 37 tänään ei ole teatterille asiaa vaikka halu olisi kova..
Pitää opetella vuorosanoja siihen malliin että alkaa sanat löytyä tuolta muistin syövereistä.
Päässä surisee ja on hontelo olo.. kai tämä on tavallista flussaa.
Alkoholia en ole juonut, mutta tuntuu ihan siltä kun olisin kännissä..

Pitää levätä viikonlopun yli jos vaikka olisi iskussa ensi-viikolla :-)

Kävelyharjoituksia

Iltojen iltaa..

Raotetaan salamyhkäisyyden verhoa nyt hieman ja raportoidaan tarkemmin tuosta salaperäisestä harjoituskerrasta.
Sain siis aamulla puhelimeen tekstiviestin jossa ilmoitettiin että illaksi harjoituksiin pitää pukeutua kävelykenkiin sekä farkkuihin.

Sinänsä jo ihmeellinen pyyntö koska teatterilla on yleensä rento meininki, eikä se ole niin olellista mitä päällensä laittaa. Joutuvathan sitä jotkut jopa riisumaan itsensä alasti kultuurin merkeissä, mutta taiteen puolesta on luonnollisesti annettava kaikkensa.

Joka tapauksessa minulla alkoi näiden salaperäisten kysymysten ja vaatetustoiveiden jälkeen epäilys herätä, että jotain eriskummallista saattaa tapahtua.
Lähdin kuitenkin teatterille autuaan tietämättömänä tuosta kaikesta, taksilla ja käsikirjoitus kainalossa niinkuin kunnon taiteilijan kuuluukin.
Perille päästyäni rakas ohjaajamme meni jututtamaan minua kuljettanutta taksikuskia ja taksi ei tuttuun tapaan poistunutkaan paikalta vaan jäi mystisen näköisesti odottelemaan pihalle.

Hetken palloiltua pihamaalla, siis kirjaimellisesti palloiltiin :-) alkoi väki olla kasassa ja siinä sitten ihmeteltiin että miksei siirrytä sisätiloihin?
Siinä samassa tulikin taksikuski sanomaan minulle että jatketaan me matkaa minut oli kuulemma irtisanottu koko porukasta, tätä tietenkään en uskonut varsinkin kun kuski epähuomiossa ilmoitti että vie minut kotiin ja kääntyi väärään suuntaan.

Matka jatkui turun kaupunginteatterille jossa odotti iloinen yllätys:
Läpihullu farssi teatterin maailmasta - Tilanne päällään

Aivan hulvaton komedia joka varmasti saa vatsasi kipeytymään, siinä sitten kikatat vääränä vesi silmissä ja toivot että saisit välillä hengittää.. Mitä vielä juuri kun luulet että nauru loppuu niin repeät uudestaan vielä hullunpaan hekotuskohtakseen.
Menkää ihmiset ihmeessä katsomaan, lisätietoa löytyy yllä olevasta linkistä.

Tuntuvat ihan mukavilta nämä teatterin kävelyharjoitukset, saisi olla vaikka useamminkin.

torstai 17. marraskuuta 2011

Elämä on taynnä yllätyksiä

Jahas..

Pystyssä taas hyvin nukutun yön jälkeen vaikka menikin hieman myöhäiseksi. Valmomisesta huolimatta pirteänä kuin peipponen odottelen illan teatteriharjoituksia.
Salaperäisyyden varjo leijuu kuitenkin tämän harjoituskerran yllä, nimittäin ohjaajamme heittäytyi varsin uteliaaksi kyselemällä varsin omituisia kysymyksiä.
Nyt en todellakaan tiedä mitä tuleman pitää. ;)

Raportoin ehkä asiasta myöhemmin jos teksti on painokelpoista, tämäkään asia ei nimittäin ole ollenkaan itsestäänselvyys.

Pitääkäähän peukkuja ettei minua olla nyt ihan kuitenkaan suden suuhun viemässä.

Keittöstä alkaa tulvia aika herkullinen broilerin touksu. Vaikuttaa siltä että ruoka on siis kohta valmistumassa.
Veilä kun saa kaikki nälkäiset suut pöytään niin pääsee syömään.

Ainiin.. kuten oheisesta kuvasta huomaatte niin voin todeta että matkailu avartaa..

Täällä sitä kukutaan edelleen..

Kehuskelin tuossa muutama tunti takaperin meneväni nukkumaan ja mitä vielä?
Täällä kirjoittelen edelleen ja aamulla pitäisi kuitenkin nousta ylös.

Mitenkähän tästä nyt sitten irtaantuu ja saa revittyä itsensä tuonne makuuasentoon?
Ei kuulu vastausta vaikka kuinka yritän kysellä ja kohta täällä on kaikki hereillä jos jatkan tätä kovaäänistä monologia.

Kellokin kolahtaa kohta kolme.
Yritän nyt hiljentyä ja painua sinne yöpuulle.

Huomenna uusi päivä ja uudet kujeet :)

Tästä se kaikki alkoi

Eräänä pimeänä marraskuun yönä klo. 0:52 istuin koneella ja huomasin kirjoittavani blogia pilkkopimeässä taustavalaistulla näppäimistöllä,
Kaikkea sitä ihminen touhuaakin keskellä yötä vaikka muut ovat jo unten mailla.
Naapurikin varmaan kuulee halutessaan näppäimistön kolinan, on tämä kerrostalo niin surkeasti äänieristetty.

Mitäs täältä löytyy sitten jatkossa?
Jaa-a sitä ei tiedä kukaan, varmaan aika pitkäklle ihan fiiliksen mukaan tulee tekstiä vähän riippuu miten aktiivisesti jaksan näpytellä.
Ilman muuta kannattaa siis seurata, nimittäin elän tällä hetkellä sen verran vaiherikasta elämää että eiköhän siitä irtoa rivi jos toinenkin. :-)
Nyt lienee kuitenkin viisainta lopettaa tämä ensimmäinen vuodatukseni ja suunnata kohti höyhensaaria että pääsee ylös myös huomenna.